perjantai 31. elokuuta 2012

Kaupunkiloma: Oulu


Apukokki lomailee, joten päätimme lähteä (ehkä pienellä riskillä) vauvan kanssa kaupunkilomalle. Vaihtoehtoja käytiin läpi. Kajaani, Kuhmo, Sotkamo, onko niissä mitään nähtävää? Jyväskylä, siellä on jo käyty. Tampere? Liian kaukana. Oulu? Miksei! Kuopiosta Tampereelle on googlemapsin mukaan 294 kilometriä, Ouluun 287 kilometriä, selvästi siis lyhyempi matka. Kun matkakohteeksi valikoitui Oulu, suurimmat odotukset kohdistuivat jo kauan haaveilemaani Pannukakkutaloon. Kymmeniä erilaisia suolaisia ja makeita pannukakkuja, voiko ihanampaa ajatusta olla?


Pannukakkutalo sijaitsee Oulun kauppatorin laitamilla. Kuitenkin sekä automme kännyköidemme navigaattorien mielestä se sijaitsee keskellä taajama-asuinaluetta, noin kahdeksan kilometrin päässä keskustasta.. Onneksi harhaanajon aikana bensa ei pääässyt loppumaan, näin meinasi  käydä jo matkalla Ouluun, sillä tavoistaan poiketen Apukokki päätti sitten olla tankkaamatta lähtiessämme vaikka perhewagonin bensamittari näytti alle yksi neljäsosaa.. lopulta peltomaisemien keskeltä löytyi pikku pitäjä nimeltään Vieremä, josta onneksi saimme jo höyryillä kulkevaan bensatankkiin täydennystä. Evästauolla ja vaipanvaihdolla pysähdyimme Piippolassa, hih hih.


Annoskateus iski minuun välittömästi suolaiset pannukakut eteen saatuamme. Apukokki valitsi salami-sipuli-sieni-aurajuustopannukakun, minä halusin aurinkokuivattu tomaatti-vuohenjuustopannarin. Omani muistutti suuresti espanjalaista tortillaa, mutta maistui pannukakulta. Molemmat olivat hyviä, sain maistaa myös Apukokin valintaa.


Annoskateus meni menojaan kun eteeni tuotiin mansikka-tummasuklaapannukakku. Voi lurps! Apukokin valinnaksi osui kuningatarpannukakku. Minun oli parempaa. Pannukakkuparatiisiin mennessämme intuitioni sanoi että "nainen, ota pannarisi lasten koossa", ja näin tein. Valinta oli oikea, sillä kahden normaalikokoisen pannarin syöminen tuotti Apukokille huomattavia vaikeuksia. Mutta ilmeisesti minulle jäi kuitenkin nälkä, matkalla hotellille nielaisin jonkinlaisen ötökän..


Matkustellessa hotellin aamiainen on ensiarvoisen tärkeää. 








Myös gluteeniton ruokavalio oli mukavasti huomioitu.


Välipalalla kävimme Strada Coffeessa. Söin vuohenjuustofocaccian, yhteisenä jälkiruokana chilisuklaakakku. Maistuvia olivat, vaikka kahvilan valikoima ei mielestäni yhtä laaja ollut kuin nettisivuista voisi päätellä. Chilisuklaakakussa olisi myös voinut olla enemmän potkua.. makunsa kullakin.

 

Apukokin chili-cheddartoast. "Sopivan tulinen".



Jälkimmäisenä iltana söimme ravintola Pannussa. Hauskan nimensä lisäksi ruoka oli oikein hyvää!


Provencen kanaa..



.. ja Talonhärkää. Ei liene vaikea arvata kumpi on minun annokseni. Pidän kovasti kanasta, mutta Apukokin mediumpihvin nähdessäni tuumasin ääneen että milloinhan olen vimeksi syönyt medium-paistettua lihaa.. räpyti räpyti.. en silti saanut maistaa. Kainalokana niitti kehuja ja kunniaa kaikilta aterioilta. Matkavauva nukkui läpi lähes jokaisen äidin ja isin ruoka-ajan! No, Provencen kanan kohdalla meinasi tulla vähän hoppu kun likka huuteli huomiota vaunuistaan.

Kotimatkan eväätkin olivat asianmukaiset.


Vieremällä asuu muuten 3967 ihmistä ja Piippolassa (joka kuuluu nykyään Siikalatvan kuntaan) 1251.

4 kommenttia:

  1. Oulu on hyvä valinta minilomalle :) Me oltiin vuosi sitten minilomalla Kuopiossa, ja oivallinen lomakohde sekin!

    VastaaPoista
  2. Hauska matkaraportti! Minäkin olen huomannut, että Pannukakkutalossa kannattaa suosiolla tyytyä lasten kokoon. :D

    VastaaPoista
  3. Kiva lukea matkaraporttia omasta kotikaupungista! :) Itse yleensä otan Pannukakkutalossa isot koot puoliksi jonkun toisen kanssa, jos vaan makuvalinnat sopii yksiin. Pannussa ei olekaan aikoihin tullut käytyä, pitäisi varmaan taas joskus.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!